《Tuulenkosija》歌词

[00:06:16] 作曲 : Halmkrona, Yrjänä

[00:06:16] Mielessäni seisoisinpa yksin törmän huipulla,

[00:06:16] huutaisin ees niin kuin huutaa näkijätär kirousta

[00:06:16] tuulta taivaalta kun kutsuu painajaista riepottamaan pois.

[00:06:16] Vaan kirjani on väsyneet ja näyt täynnä olioita,

[00:06:16] jotka ei oo niskojansa nöyrryttäneet maailmalla,

[00:06:16] ne minut tahtoo vangita ja kantaa tyhjään ilmaan mukanaan.

[00:06:16] Kuljen, vaikken liiku, syvyys minut rauhoittaa

[00:06:16] vaik' kysymykset huutavatkin kuorolauluaan.

[00:06:16] Ne eivät muista että ihmisellä on vain elämänsä

[00:06:16] senkin ne tahtovat omistaa.

[00:06:16] Nyt on tullut aika tunnistaa ne kaikki kasvot,

[00:06:16] jotka luuli unhoon painaneensa, arkipäivän savuverhon taa,

[00:06:16] ei unet jätä meitä rauhaan, vaikka hylkäisimme ne.

[00:06:16] Lähden iltamyöhään, viimeinkin on aika,

[00:06:16] on jää niin mustaa yllä syvyyksien,

[00:06:16] joiden tiedän tummaan hellyytensä helmaan

[00:06:16] sulkeneen niin monta pyhiinvaeltajaa.